Tämä osa onkin hieman erilainen kuin aiemmat, sillä siskoni tahtoi kirjoittaa yhden osan ja tämä nyt on sitten hänen kirjoittamansa. Vähän vaihtelua siis. :)

Winterfieldit rakennuttivat hienon valkoisen kartanon, koska tila alkoi loppua vanhasta talosta kesken. Rachel kunnitoitti isänsä toivetta ja maalautti talon valkoiseksi. Harald osti myös perheelleen uuden auton, jolla hän kerskaili kaikille naapureilleen ja ohikulkijoillekin joskus kun hänellä oli tylsää.

Tässä on kartanon yläkerran pohjapiirros. Pienet suloiset makuuhuoneet lapsosille (kuten kaikki varmaan arvaavatkin, tuo kaksoismakuuhuone on Quincylle ja Quentinille) ja kaksi makuuhuonetta aikuisille, jotta he saavat puuhata kahdessa eri sängyssä. Vessoja on vaikka muille jakaa. Huomatkaa Gabriellen arkkitehdin ja sisustussuunnittelijan lahjat: talossa on kahdet kierrenportaat! Nyt simit eivät jää jumiin yläkertaan (ainakaan toivottavasti).

Alakerrassa on mukavan tilava keittiö ja olohuone ja lisää vessoja..

Pojat ottivat olohuoneen heti omakseen. He olivat mankuneet isältään pelikonsolia jo pitkän aikaa ja nyt Harald heltyi ja osti lapsilleen sellaisen. (HAHahahha Harald ei huijaa ketään! Hän itsekin pelaa konsolilla yöllä, kun kukaan ei ole näkemässä. Mokoma yökyöpeli on pahempi kuin lapsensa! :D)

Quincystä näki aselvästi kuinka paljon hän rakasti pikkusiskoaan. "Sitten kun sä kasvat isommaks, me voidaan leikkiä kotia! Sä voit olla vaikka se lapsi ja mä voin olla yksinhuoltajaisä, joka tekee kolmea eri työtä et sais laskut maksettuu", Quincy kertoili Quinnille. Quincy oli pojista naisellisin, näkihän sen jo nimestäkin..

"Tämä chili con carne on tehty mummonne salaisella reseptillä", Rachel tarinoi pojille ruokapöydässä. (Harald tietää totuuden ja siksi hymyilee kuin huumattu härkä; Rachelin tekemä chili con carne on oikeasti purkkimuhennosta lähikaupasta. Rachel ei osaa tehdä kunnolla ruokaa ja saisi uuden, hienon keittiön syttymään tuleen jos alkaisi itse kokkailla hiukan hankalampia ruokia. Harald on itse niin laiska tekemään ruokaa, ettei välitä vaikka he joka päivä söisivät purkkiruokia.)

Quill tahtoi kasvaa puhelinpöydän vieressä, että voisi soittaa kavereilleen heti kasvun jälkeen miltä tuntui olla teini.

"Tuostakin pitäisi pyyhkiä pölyt", Quill ajatteli samalla kun kasvun tunnusomaiset valopallot alkoivat pyöriä hänen ympärillään. (Ja kohta poikaparka kolauttaa päänsä pöydän kulmaan..)

Quillista kasvoi varsin mukavannäköinen teinipoika. Hänelle arpoutui perhetavoite ja poika tahtoisi, että kolme hänen tulevista lapsistaan suorittaisi yliopiston.

"Nyt kun meidän esikoisemme on kasvanut jo isoksi ja pystyy huolehtimaan itsestään ja sisaruksistaan, mehän voisimme hankkia lisää jälkikasvua hoidettavaksemme.." Harald sanoi Rachelille. Harald oli hyvin lapsirakas ja tahtoi että talossa oli elämää ja pienten jalkojen töminää.

"Voivoi isin pikku tyttöä.. Pissasitko taas vaippaan? No ei se mitään, isi vaihtaa märän vaipan. Kaikki hoituu kyllä, ällös huoli. Itse asiassa minullakin on vessahätä.. Miksei minulla ole vaippoja?! Kaikki olisi niin paljon helpompaa!" Harald pohti Quinnin huoneessa elämää suurempia kysymyksiä. Quinnista oli hauskaa kun isänsä jäi aina mutisemaan kaikkea kummallista, kun piti vaihtaa vaipat.

 "Mokomat lapset.. Jättävät aina muffinejaan pöydille ja lattialle ja kukaan ei siivoa niitä pois. Sitten minun täytyy hävittää ne." Voi Harald raukkaa. Muffinien syöminen onkin niin vastenmielistä.

"Minusta tuntuu että olen raskaana. Mahani ei ole kasvanut, mutta oloni tuntuu jotankin siltä.. Hassuja mielihaluja minulla on ainakin. Tähänkin omelettiin lisäsin täytteeksi munakoisoa ja hillosipuleita", Rachel infosi Haraldille aamiaisella. Lapset olivat jossain muualla ja pari sai vihdoinkin kahdenkeskeistä aikaa. "Onko tässä HILLOSIPULEITA!?!?" Harald kirkaisi naisellisesti ja Rachel sai syödä hänen omelettinsa loppuun.

Rachel yllätti Haraldin peittelemästä Quinniä. "Olet niin suloisen näköinen kun teet noin!" Rachel kuiskasi ja tarttui Haraldista kiinni. Parilta ei ainakaan romantiikkaa suhteestaan puutu. (Voisivat silti hankkia huoneen.)

Sitten tulikin Quinnin synttäreiden aika. Mitäköhän vanhemmat ovat puuhailleet juuri ennen synttäreitä, kun ajattelevat tuollaisia ja ovat puolialastomia? :D Onneksi Quentin ei tajunnut mitään ja Quill ei kiinnittänyt huomiota mihinkään muuhun kuin siihen tosiasiaan, että Quinn sai synttärikakun, mutta hän ei.

"Oletpas sinä suloinen ilmestys", Rachel huudahti. "Äglämbökläm", vastasi Quinn iloissaan.

Rachel vaihtoi Quinnin kampauksen asuun sopivammaksi ja tytöstä tuli heti vähemmän laaman näkönen.

Harald halusi olla hyvä isä ja opettaa Quinnin heti puhumaan, että perhe säästyisi monilta huudoilta. "Quinn, nämä mitä minä pidän tässä sinun edessäsi on kädet. Katso, käsissä on viisi sorm- QUINN, katso minuun kun minä puhun sinulle! On epäkohteliasta olla katsomatta puhujaa päin ja tehdä jotain muuta." Harald opetti Quinnille myös kohteliaita tapoja. (Joskín huonolla menestyksellä..)

Rachelin raskaus alkoi näkyä jo muunakin kuin outoina mielihaluina.

Rachelilla oli aikaa pelata lastensa kanssa shakkia. Quincy oli hyvin innoissaan kun sai pelikaverikseen äitinsä, koska muista perheenjäsenistä ei ollu tarpeeksi vastusta.

Harald sai luvan opettaa Quinnin pottailemaan, koska Rachel ei mahansa takia pystynyt kumartumaan kovin hyvin. "Hahaa! Nyt sinäkään et saa tehdä asioitasi vaippaan! Enää sinulle ei passata kaikkea", Harald riemuitsi. Hänen ei tarvinnut olla enää kateellinen Quinnin vaipoista.

Rachel oli aina toivonut tyttölasta ja nyt kun hänellä sellanen oli, hän hemmotteli Quinnin melkein pilalle. Pikkuinen sai mitä tahtoi, ja vähän enemmänkin. Nukkekoti oli hyvä ostos, sillä se oli tytön käytössä usein. (Kukaan ei arvannut, että Haraldkin leikki välillä nukkekodilla. Hän halusi tietää millaista on olla tyttö.)

Quinn oli nopea oppimaan, kun sille päälle sattui. Lisäksi asiaa auttoi se, että Rachel oli hyvä opettamaan tepastelua. "Saat suklaakakkua, kun opit kävelemään", hän toisteli Quinnille, kun tytöltä alkoi motivaatio pettää.

Quill käyttäytyi hyvin teinisti läksyjen suhteen. Aina kun Harald ja Rachel komensivat hänet tekemään läksyjä, hän aloitti kauhean valituksen pääkivuista ja kotitehtävien tylsyydestä.

Kun kukaan ei vahtinut, Quinn pääsi leikkimään lempileikkejään vessanpöntön kanssa. Se oli hänestä melkein yhtä kivaa kuin Haraldista syödä marjapiirakkaa.

Illalla tuli Quentinin ja Qyincyn aika kasvaa. Rachel näyttää innostuneelta.

Molemmista pojista kasvoi varsin viehättäviä miehenalkuja. (Huomatkaa Quincyn murtunut ranne. :D)

Quincy muuttui kovikseksi. Hän ei saanut lupaa vanhemmiltaan hankkia oikeaa tatuointia, joten hän pyysi veljeään tekemään sellaisen vedenkestävällä tussilla. Quincyllä on tietotavoite, ja hän tahtoo rikollisneroksi.

Quentin haki ilmeisesti vastakohtaa veljensä kovistyylille. Hänen tavoitteensa on mammona ja hänen suurin unelmansa on päästä salaisen palvelun johtajaksi.

Koviksillakin pitää olla on hupinsa. (Ja ilmeisen tiukat housut. :D)

Kukaan ei muistanut Quinnia synttärihuumassa. Onneksi tyttö aloitti korviasärkevän kiljunnan kun tunsi olonsa yksinäiseksi. Harald juoksi heti lohduttelemaan tytärtään.

"Ja sit mä niinkun varastaisin auton ja kääntelisin sitä rattia näin ja näin ja -", Quincy kertoi veljelleen (joka näyttää todella kiinnostuneelta) tulevaisuuden suunnitelmiaan.

Rachelin maha sen kuin kasvoi ja kasvoi. (Rachelin pitäisin mennä neuvolaan, mahahan kasvaa ihan vinoon! o_o)

Rachel ja Roselynn tapasivat pitkästa aikaa. Rachel oli tullut pikavisiitille Roselynnin luokse ja he vaihtoivat innoissaan kuulumisia. Halaaminen kävi hankalaksi kun molemmilla oli komeat raskausmahat.

"Minä olen kuullut, että jos vauvalle soittaa viulumusiikkia, siitä tulee älyllisesti kehittyneempi", Roselynn kertoili Rachelille. "Haha, tuo on täyttä soopaa, siskoseni, musiikilla ei ole mitään vaikutusta siihen, kuinka älykäs lapsesta tulee. Geeneistä se riippuu", vastasi Rachel. Roselynnillä oli paljon kysyttävää vauvoista ja vauvanhoidosta, koska tuleva vauva olisi hänen ensimmäinen, ja onneksi Rachelista oli mukavaa vastailla ja neuvoa siskoaan. Nykyinen masuasukkinsa olisi hänen viides.

Siskokset viihtyivät toistensa seurassa pitkään, heillä oli paljon puhuttavaa. Ja mitä pidemmälle ilta eteni, sitä vauhdikkaammiksi jutut muuttuivat.

"Minä tunsin kun se potkii! Aiahihihihihh!" Roselynn hihitti hysteerisesti, "Ja mitä materiaalia tämä sinun paitasi on? Tosi mukavan tuntuista..."

Vaikka Quincy esittikin pahista, hänen kovan ulkokuorensa alta paljastui rakastava isoveli. Quincy jaksoi leikkiä kurkistusleikkiä Quinnin kanssa vaikka läpi yön, tai ainakin siihen asti, että Quinn nukahti.

Quillin lempipuuhaa oli tiskata yömyöhään.

Kun kukaan ei leikkinyt Quinnin kanssa, hän suuntasi lasten piirrustusleikkipuuhailupöydän luokse. Tyttö osasi jo taidokkaasti rakennella korkeita palikkatorneja, joskin hän rakensi ne ovien eteen ja keskelle lattioita, että muut voisivat kompastella niihin.

Pottailun jalo taito oli Quinnilta vielä hieman hakusessa. Rachel kuitenkin jaksoi kärsivällisesti opettaa Quinnia, vaikka hänellä olisikin ollut muutakin puuhaa.

Quill oli innostunut lukemisesta. Mikänkäköhän aiheinen kirja on kyseessä kun pojan ilme on tuollainen.

Harald opetti Quinnia kävelemään. Se tuntui hienommalta kun oli pukeutuneena siniseen poliisiunivormuun.

Quincy oli kotona kaikkea muuta kuin kovis. Silloin kun Harald oli yövuorossa, Quincy nukkui äitinsä vieressä.

Rachel siivosi taloa aina ennen nukkumaanmenoaan. Häntä häiritsi erityisesti se, kun lapset jättivät pelikonsolin ohjaimet lojumaan pitkin lattiaa.

Quinn oli talon ilopilleri ja piristi kaikkia kyselemällä hassuja asioita ja pyytelemällä pääsisikö syliin.

Quinn tykkäsi erityisesti Quientinista. Ja Quentin tykkäsi kun sai nostella Quinnia, koska se kävi melkein treenaamisesta. Poika uskoi, että kun leikkisi pikkusiskonsa kanssa paljon, hän saisi kunnon miehekkäät habat ilman, että pitäisi käydä tunkkaisella salilla.

Quincyllä oli tietotavoite ja sen takia hän oli äärettömän kokeilunhaluinen. Poika kokeili aamutuimaan unessa näkemänsä ruoka-annoksen valmistusta, eli punakaali-valkosipuli-porkkana kanaa smetana- ja omenapedillä.

Harald ei onneksi tiennyt tarkalleen mitä poikansa oli juuri valmistanut.

Pian tuli Rachelin viidennen synnytyksen aika. Kipujen kovuus tuli aina yllätyksenä.

Rachel sai hoitaa koko synnytyksen yksinään, ja vasta jälkeenpäin ainoastaan Quincy jaksoi tulla katsomaan mitä oli tapahtunut.

"Oiiiiiij kun se on suloinen!" Quincy kuiskasi tyttömäisesti. "Olisiko Quiver hyvä nimi hänelle?" Rachel kysyi pojaltaan. "On. Se sopii täydellisesti noihin pikkuisiin kasvoihin." Quiver ei osannut muuta kuin tuijottaa tyhjästi eteenpäin. Olisikohan Rachelin pitänyt kuitenkin kuunteluttaa mahalleen edes jotain musiikkia?

Koska Rachel oli todella uupunut synnytyksestä, Quincy sai luvan syöttää pikkuveljeään.

Melkein heti yösyötön jälkeen Quentin marssi keittiöön. "Kato veli! Arvaapa kuka tää on!" Quincy intoili. "Herranjesta! Onko se MEIDÄN?! Onko se oikeesti meidän veli? Mikä sen nimi on? Missä vaiheessa äiti ton pyöräytti?" Quentin ei ollut kuullut äännähdystäkään omaan huoneeseensa. "IhihihIHIHIIh mulla on veli!" Quentin riemuitsi. "Jooh.. Me muuthan ollaan sitten naapureita vai?" Hienoa, Quentin..

Quillkin ilmaantui keittiöön katsomaan mitä ihmettä Quentin kiljui. Hän otti vauvauutisen rauhallisemmin kuin veljensä. Itse asiassa herra taisi olla niin uninen ettei kunnolla ymmärtänyt mitään, ainakin ilmeestä päätellen.

Kun Quiver oli syötetty ja saatu nukkumaan, Rachel vei Quinnin katsomaan pikkuista. "Tiedätkös, sinä olet nyt isosisko. Se merkitsee paljon vastuuta. Mutta ei ihan vielä, saat olla vielä villi ja vapaa..." Rachel valisti Quinnia.

"Pitikin mennä oksentelemaan... Inhoan tätä puolta raskaudessa. Ja missäs Harald on? Unelmieni miehenä hänen kuuluisi hoitaa vessan siivous puolestani.." Rachel mutisi kun kuurasi vessaa. Ihme kyllä, aina kun puhuttiin siivouksesta, Harald häipyi jonnekin muualle, on siinäkin unelmien mies todellakin..

Ulkona ukkosti ja salamoita sateli kunnolla. Yksi niistä onnistui sytyttämään pihapuunkin. "Pitäisikö hakea makkarat ja grillailla niitä tässä.. Ei tarvitsisi laittaa grilliä päälle", Rachel pohti ääneen sateessa. Hän oli ilmiselvästi käytännön nainen. Ja erittäin märkä.

Haraldille tuli huono omatunto, kun ei ikinä auttanut vaimoaan kotitöissä. Hän yritti paikkailla laiskuuttaan värkkäilemällä telkkarin parissa. Kaunis ajatus, Harald, mutta televisiossa ei ole mitään vikaa.. Paitsi tuon jälkeen on.

Vaikka Harald olikin melko vastuuton aikuinen kotitöiden osalta, lapsiaan hän ei unohtanut. Hän leikki erityisesti Quinnin kanssa, koska ajatteli tämän olevan hiukkasen onneton, kun kaikki pyörivät vain Quiverin ympärillä. Mikä ei ollut tietenkään totta, Harald vain veti omia johtopäätöksiä. Kakku pöydällä merkitsee vain yhtä asiaa: jollakin lapsista on synttärit!

Eli oli siis Quinnin vuoro kasvaa. Missäköhän muut ovat? Heitä ei kai sitten kiinnosta oman sisarensa syntymäpäivät.. Aika reilua.

Quincy tuuletti, kun kasvu oli jo ohi.. Poikaparka oli hieman hidas aamusella. Quinn ei välittänyt mistään muusta kuin kakusta. Quentin jumittaa niinkuin yleensä.

Tältä Quinn näytti heti kasvun jälkeen.

Melkoinen muodonmuutos! :O Quinnistahan kuoriutui kaunis lapsi, ja eikä hän ole enää laamannäköinen. Harmi sinänsä.. :( Rachel käytti tytön kampaajalla, joka leikkasi tytölle ihanat hiukset. (Ja ei, minulla ei ole mitään laamafetissiä, tykkään vaan persoonallisen näköisistä lapsista. :D)

Quinn oli luonnonlahjakkuus videopeleissä. Poikia melkein hävetti, kun heidän pikkusiskonsa rökitti heidät melkein jokaisessa pelissä.

Rachel ja Harald olivat päättäneet ostaa uuden auton. Poikien täytyi tietenkin mennä kokeilemaan sitä, ja he jäivet popittamaan sinne koko yöksi. Quill intoutui oikein laulamaankin. Jostain syystä Quincy ei näytä kovin tyytyväiseltä. :D

Rachel iloitsi Quiverin kanssa touhuamisesta. "Harald oli hyvin viisas kun puhui minut ympäri hankkimaan vielä yhden lapsen. Noista yksistä ei ole mitään iloa enää.. Paitsi, että Quill teki eilen hyvää ruokaa ja Quincy leikki Quinnin kanssa.. Missäköhän Quentin on? En ole nähnyt häntä kovin useasti", Rachel jäi pohtimaan. Miten aina Harald ja Rachel jäivät miettimään elämän suuria ja ei niin suuria kysymyksiä, kun olivat vauvojen kanssa? Quiverista oli mukavaa kuunnella äitinsä mietteitä, vaikkei niistä tajunnutkaan mitään.

Quinn piti ruoanlaitosta. Hän oli päättänyt, että hänestä tulee isona kokki. Ja Haraldista oli mukavaa kun sai mutustella kaikki muffinssit, joita muut eivät jaksaneet syödä.

"Hei Quinn, Tänään on sun eka koulupäivä! Etkä sä vaikuta ollenkaan jännittyneeltä. Mä olin ihan paniikissa, kun menin kouluun", Quill selitti aamupalapöydässä. "Joo no mut kun en mä oo niin nössö kun sä olit", Quinn vastasi. Lasten suusta kuulee totuuden. :D

"Mä en tahtois olla murtovaras.. Ei sopis se maski mulle, vai mitä mieltä sä oot?" Quincy arvosti veljensä mielipidettä suuresti. Quentin ei osannut vastata mitään, ja niinkuin yleensäkin, hän vain hymyili ja oli hiljaa. Quinn kuunteli veljiensä juttuja ja hyppi samalla narua. (Todellisuudessa Quincy tahtoi olla rikollisnero, mutta ei halunnut veljensä tietävän siitä mitään..)

Quill tunsi olevansa vastuussa Quiverista silloin kun heidän vanhempansa olivat töissä. Sitä paitsi Quillista oli mukavaa hoitaa veljeään. Siitä hän sai hyvää harjoitusta siihen, kun hankkisin oman perheensä.

Quinn oli sekä urheilullinen että nero. Tyttö päihitti jopa Quentinin shakissa, ainakin aamulla, milloin Quentinin aivot olivat vielä unessa.

Rachel palasi työelämään versin pian Quiverin syntymän jälkeen. Hän toi joskus työkavereitakin kotiinsa.

 

Aika meni nopeasti, ja tuli Quiverin syntymäpäivien aika. Tällä kertaa Quincy tuuletti oikeaan aikaankin.

Quiverista kuoriutui nauravainen poika. (Eikä ollenkaan laamamainen, niinkuin siskonsa tuossa iässä oli...) Hänen luonteensa on 4-10-2-10-8.

Tältä hän näyttää peililläkäynnin jälkeen. Suloinen tapaus. (:

Sellaisia olivat siis siskoni ajatukset Winterfieldeistä. Kommentoida saa oikein mielellään. :)