Kaiken surun keskellä huomattiin, että Rachel oli raskaana. Ajatus uudesta lapsenlapsesta piristi Rebekkaa, joka mieluusti olisi tahtonut vaikka 20 lastenlasta.

"Leivoin raskautesi kunniaksi juustokakkua, mutta siitä tuli ihan kamalaa", Rebekka yökkäili syödessään herkulliseksi tarkoitettua kakkua. "Ihan hyvää tämä on", Rachel lohdutti ja otti toisenkin palasen.

Quilllilla oli syntymäpäivät. Rebekka tahtoi avustaa poikaa kynttilöiden kanssa.

Quillista kasvoi ihan tomera poika. Luonteeltaan poika oli äärimmäisen ujo, mutta siisti ja kiltti: 10-1-4-4-10.

Rebekka oli iloinen siitä, että Quill vaati taaperona paljon huomiota ja opettamista. Pojan kanssa touhuaminen auttoi unohtamaan menetyksen tuskan.

Harald rakasti esikoistaan äärettömän paljon. Vaikka hän oli töistä tultuaan todella väsynyt, ei hän voinut mennä nukkumaan leikittämättä Quillia.

Ylpeä isä tahtoi myös opettaa poikansa puhumaan. Quill ei ihan heti tajunnut, mistä puhumisessa oli kyse. Hän vain ihmetteli, miksei isä ollut hetkeäkään hiljaa ja toisteli hänen nimeään.

Kun Quillia alkoi väsyttää ja kyllästyttää, hän ilmoitti sen kaikille huutamalla korviavihlovasti.

"Shhh, olepas nyt hiljaa kun isi vielä nukkuu.. Ei herätetä isiä, eihän, sillä on pitkä työpäivä edessä", Rachel hyssytteli Quillia.

"Opetellaan me kävelyä sillä aikaa kun isi nukkuu", Rachel ehdotti ja auttoi Quillia ottamaan ensimmäisiä askeliaan.

Kävelyharjoitusten jälkeen Quill innostui leikkimään palikoilla. Suurimahaisesta Rachelista oli hauskaa katsoa pikkuisen puuhia.

Yöllä Sean palasi rajan takaa kummittelemaan perhettään.

"Oh, voi ei.." Rachel oli säikähtänyt niin pahasti, että laski alleen. "Ei ollut kiva juttu, isi!" hän karjui haamulle.

Ilmeisesti Seanista juttu oli kuitenkin todella hauska, sillä hän ei antanut lopenuupuneen ja viimeisillään raskaana olevan Rachelin käydä nukkumaan. Ilkeästi nauraen Sean säikäytteli tytärtään tauotta.

Harald suhtautui Seanin haamuun rauhallisesti. "Iltaa vaan", hän huikkasi ystävällisesti ohilipuvalle kummitukselle.

Rebekkakaan ei saanut rauhaa Seanilta. Rebekka ei oikein tiennyt oliko iloinen vai järkyttynyt Seanin näkemisestä.

Kauhujen yön jälkeisenä aamuna Rachel tajusi, että vauva tahtoi syntyä.

Yhden lapsen sijasta Rachel synnytti kaksi.

Sinisilmäinen poika sai nimen Quincy.

Vihreäsilmäiselle pojalle annettiin nimi Quentin.

Lastenhoitajamummeli auttoi tuoreiden kaksosten kanssa. Rachel oli avusta kiitollinen.

Rachelista kaksoset olivat hurjan suloisia, mutta heistä oli aika paljon vaivaakin. Quincy ja Quentin tuntuivat tarvitsevan kaiken yhtä aikaa, eikä Rachel pystynyt tehdä kahta asiaa samanaikaisesti.

Kaiken lisäksi viikatemies saapui vierailulle uudemman kerran. Rebekka oli juuri saanut ylennyksen poliisivoimien komentajaksi, kun hänen tuli aika jättää maailma.

"Hei, ei tämä kuoleminen ole kivaa muutenkaan, joten otatko tuon viikatteen pois otsastani?" Rebekka pyysi.

"Hus hus kissa, sua emme mukaan ota", hulatanssijat lauloivat yhteen ääneen, kun Rebekka oli lähtenyt viikatemiehen matkaan.

"Yhyyy, nyt minä olen orpo!" Rachel itki.

Suremiselle ei kuitenkaan jäänyt kauheasti aikaa, sillä kaksoset ja Quill vaativat hurjasti huomiota. Keittiö täyttyi tyhjistä tuttipulloista, joita oli korjailtava pois silloin kun pienet nukkuivat.

Rachelilla ja Haraldilla ei melkein riittänyt aikaa Quillin opettamiseen, joten Rachel päätti antaa pojalle mahtimaitoa. Sen avulla Quill oppikin taidot hurjan nopeasti.

Rachel oli huomaamattaan ottanut suosikkilapsekseen Quincyn, koska tällä oli sininset silmät kuten hänelläkin. Kyllä hän muitakin lapsia rakasti koko sydämestään, mutta Quincyn kanssa hän viihtyi parhaiten.

"Heihei äiti", Quill heippasi äitiään. Poika rakasti vilkuttamista ja heilutteli kättään jokaiselle, joka vilkaisikin häntä päin.

Quillilla oli omat keinonsa herättää huomiota. Rachel ja Harald eivät enää tarvinneet herätyskelloa; Quill kyllä huolehti herätyksestä.

Illalla vietettiin kolmoissynttäreitä. Quill oli ainut joka ei saanut kynttilöitä puhallettavaksi, mutta ei se poikaa haitannut. Quincy sai apua äidiltään.

Harald puhalsi kynttilät Quentinin puolesta.

Ennen kuin kaksoset saivat kasvaa oli seurattava Quillin kasvupyrähdystä.

Sitten Quincy venähti suloiseksi taaperoksi.

Quentin tarvitsi uuden kakun kasvaakseen. Koko perhe seurasi tapahtumaa.

"Ohoo, sinähän olet ihan isän poika!" Harald huomasi, että Quentinilla oli täsmälleen samanlainen kampaus kuin hänelläkin.

"Tässä talossa on semmoinen tapa, että käydään pöntöllä kun on hätä, muistakin se", Harald yritti opettaa Quentinia käymään potalla.

Sinisilmäinen Quincy oli hurmaava pikku taapero hurmaavalla luonteellakin: 4-1-3-10-7.

Quill oli saanut uudet vaatteet ja hienomman kampauksen.

Quentin oli älyttömän suloinen isänsä pienoismalli. Luonne pojalla oli samanlainen kuin Quillilla: 10-1-4-4-10. Ujous oli kaikkien lasten ongelma.

"Toista perässäni: i-si", Harald yritti opettaa Quincylle puhumisen saloja.

Puheharjoitusten jälkeen oli aika käydä potalla. "Samat sanat kuin veljellesi: täällä ei housuihin asioita tehdä", Harald ohjeisti.

Quentin sai oppimisurakkaansa apua mahtimaidolta.

"Siitä vaan, ota askel tänne äidin suuntaan", Rachel kannusti Quentinia kävelemään.

Quentinia ei puhuminen paljoa kiinnostanut, mutta Rachel oli silti kärsivällinen opettaja eikä luovuttanut ennen kuin poika oppi juttelemaan.

Kaksoset veivät paljon aikaa ja siivoaminen jäi vähemmälle. Quill halusi kantaa kortensa kekoon ja otti hommakseen pestä likaiset astiat jokaisen aterian jälkeen.

Quincy oli selvästi poikakolmikosta taiteellisin; kun Quill ja Quentin rakentelivat palikkatorneja, hän piirteli.

Harald ja Rachel saivat hetken kahdenkeskeistä aikaa, kun pojat leikkivät keskenään yläkerrassa.

Quillilla oli alkanut koulu ja hän tarvitsi apua läksyjen kanssa. Rachel auttoi mielellään.

Rachelin avusta huolimatta Quill ei ollut saanut läksyjään tehtyä valmiiksi asti - äidin kun oli pitänyt kesken kaiken kiiruhtaa hoitamaan pikkuveljiä. Quill meni kouluun hieman allapäin ja peläten, mitä opettaja asiaan sanoisi.

Quentin ja Quincy olivat suloinen kaksikko.

Rachel ja Harald tahtoivat helliä poikia koko ajan.

Quincykin oli innostunut kokeilemaan palikkaleikkiä piirtämisen sijaan. Palikat maistuivat paljon paremmilta kuin kynät.

Leikkihetken jälkeen kaksosten oli aika siirtyä seuraavaan ikävaiheeseen.

Pojat hihkuivat innosta venähdettyään. Harald seurasi ilakointia ihmeellisen vakavana.

Quincyn tyyli ei juurikaan muuttunut taaperoajoista.

Seanin ja Rebekan huoneesta oli tehty lapsille oma valtakunta.

"Eikö hankittaisi vielä yksi pikkuinen, nyt kun meillä on taas aikaa huolehtia vauvoista?" Rachel ehdotti Haraldille.

Ainahan lastentekopuuhat Haraldille maittoivat. "Kansoitetaan maailma meidän lapsillamme!" hän innostui.

Quentin oli saanut tarpeekseen samasta kampauksesta kuin isällä.

"Quill, saadaanko mekin kokeilla leikkiä tolla pömpelillä?" Quentin pyysi Quillilta.

"Joo, oota kun mä röyhtäsen vielä kerran tähän mikkiin", Quill sanoi ja röyhtäsi niin että kaikui.

Rachel oli pitkästä aikaa uppoutunut rakkaan scifi-harrastuksensa pariin. Quentin katseli mieluummin lastenleffoja kuin haikaili avaruuteen.

Perhe söi usein yhteistä aamiaista ennen kuin Harald lähti töihin ja lapset kouluun. Rachel ei ollut vieläkään saanut töitä sairaalasta, mutta toisaalta hänellä ei olisikaan ollut aikaa työskennellä.

Quincy oli innostunut kokkaamisesta ja pettyi pahasti, kun hänen muffininsa kärähti.

Rachel rakasti tähtiä yhtä paljon kuin ennenkin. Kaukoputki olikin kovassa käytössä, nyt kun hänellä oli taas aikaa.

Quincy tahtoi vielä jonakin päivänä osata valmistaa muffinin käräyttämättä sitä, joten hän tarttui rohkeasti keittokirjaan. Quentin katseli samalla kokkikanavaa.

Rachel oli taas alkanut kärsiä aamupahoinvoinneista.

Tällä kertaa hänen olonsa oli tuhat kertaa pahempi kuin muiden raskauksien alussa. "Ainanen pöntön yllä kyykistely jumiuttaa niskat pahasti", Rachel vaikersi.

Pian hänen raskautensa alkoi näkyä ulospäinkin.

Quill, Quincy ja Quentin pitivät hauskaa sängyillä pomppien.

"Mä tahtoisin sellasen uuden pelikonsolin ja sit siihen jonku kivan autopelin", Quentin jutteli veljilleen, jotka olivat täsmälleen samaa mieltä. "Mä oon varma, että isäkin tykkäis siitä", Quill sanoi viekkaasti tietäen, että Harald kuunteli heidän juttujaan.

Rachel oli päättänyt käyttää pihalla nököttävää grilliä hyväkseen ja oli valmistanut herkullista grillikylkeä.

"Arvaas kuka on nykyään poliisivirkailija?" Harald hehkutti ylennystään Rachelille.

Rachel oli päättänyt, että hänen mahassaan kasvavasta vauvasta tulisi musikaalinen lapsi. Hän kuunteli päivät pitkät mp3-soitintaan.

Harald oli kuntoilunsa lomassa valmis auttamaan Quincya läksyissä.

Mitä suuremmaksi Rachelin vatsa kasvoi, sitä paremmin ruoka naiselle maistui.

Harald himoitsi ylennystä ja sitä varten hän tarvitsi ystäviä. Vaaleanpunaiseen mekkoon pukeutunut Linda Litsilä vaikutti mukavalta naiselta.

Kävi ilmi, että Linda osasi potkia footbagia. Harald oli iloissaan: yliopistoaikojen jälkeen hän ei ollut päässyt leikkimään rakkaalla footbag-pallollaan.

Rachel sai taas kokea synnytyksen tuskan.

Tälläkin kertaa syntyi vaaleahiuksinen lapsi. Tulokkaalla oli siniset silmät kuten äidillään. Poikkeuksena edelliseen kolmeen lapseen oli kuitenkin se, että tämä vauva oli tyttö.

Kuopus sai nimekseen Quinn.

Tälläinen lapsiin keskittyvä osa tällä kertaa. Jos tiedätte Q-kirjaimella alkavia nimiä sekä tytöille että pojille, kertokaahan niitä. Haluatteko muuten, että Q-sukupolvi menee yliopistoon vai seuraatteko mieluummin näiden blondien kohelluksia teineinä? Kommentoida saa muutenkin. :)

Winterfieldien vielä aika pientä sukupuuta pääsee katselemaan tästä.